Tänään oltiin ystäväni Tarjan kanssa osoittamassa mieltä Elielin aukiolla Egyptiläisen mummon puolesta. Mummolla on kolme poikaa, joista kaksi on naimisissa suomalaisten naisten kanssa ja heillä on yhteisiä lapsia. Mummo on tullut poikien luokse asumaan, koska egyptissä ei ole hänellä enää sukulaisia. Mummo on leski. Mummo sairastaa vaikeaa diabetestä ja nivelreumaa. Hänen olisi todella vaikea pärjätä yksin egyptissä. Myöskään egyptin terveydenhoito ei ole niin kehittynyttä kuin täällä suomessa. Keskustelupalstalta luin jonkun kirjoittaneen, että Mummo voisi muuttaa egyptiin palvelutaloon. Se että onko egyptissä palvelutaloja on toinen juttu, mutta haluaisitko esim. sinä muuttaa palvelutaloon tietäen, että sinua ei tule kukaan sukulainen katsomaan. Vai olisitko kotona, jossa sinua hoidetaan?

Minun mummoni täyttää tänä jouluna 91-vuotta. Hän asuu yksin omassa asunnossa. Isäni käy häntä jokapäivä tai korkeintaan jokatoinen päivä katsomassa ja hakee sekä valmistaa ruokaa. Siskoni tai tätini käyvät kylvettämässä mummoa. Ainoastaan kotisairaanhoito käy kerran kahdessa viikossa ottamassa INR näytteen ja jakamassa lääkkeet. Tämäkin periatteessa hoituisi ihan oman väen voimin.... Mutta pointti on siis se mitä Evelinenkin kohdalla on, että sukulaiset haluavat pitää huolta vanhuksesta laittamatta häntä laitokseen. Itse sairaanhoitajana kunnioitan tätä piirrettä. Olen nähnyt niin monta mummoa ja pappaa unohdettuna laitokseen...

Tämä mummo ei ole yhteiskunnalle ongelma. Hän haluaa vain olla lähellä omaisiaan.

Suotakoon se hänelle. Eikö?

Kuva: Kari Pullinen HS

- Kiitos -